lauantai 15. lokakuuta 2011

Päivä 9 | Jodhpur – Bikaner


 Toinen menopeleistämme Jodhpur Fortille. Takapenkillä taitavat olla Harri, Pena ja Eero. Alla Jodhpur Fortin aamujonoa. Olemme niin sanotusti ovenrivassa 5min ennen avausaikaa.

Harrin kanssa aamu-uinnille... yes, keitaassamme on bueno uima-allas ja porukan kanssa Jodhpurin linnoitukselle, joka ei mitenkään vaatimaton... harva jos yksikään Maharajapalatsi taitaa loistaa vaatimattomuudelle. Brittien tullessa Maharajoja omine alueineen oli Intiassa 562. Vähälukuiset britit saivat maharajat sotimaan keskenään ja puolestaan, mikä johti siihen, että kourallinen englantilaisia valtasi suuren väkirikkaan maan.
Jodhpur Fort paikallisen oppaan johdolla ja riksoilla takaisin hotellile hakemaa Pal, pyörät ja matkaan. Suuntana Bikaner. Tataa riittää Intian joka tielle, mutta tänään niitä matkalla maltillisesti. Jonhpurin ja Bikanerin väli ei mikään pääreitti rekoille mihinkään suuntaan. Enfieldimme eivät nekään purkaudu tänään mihinkään suuntaan. Öljyä kuluu kyllä mutta se ei vika vaan ominaisuus.
Suurin ihme ehkä tällä retkellä kuitenkin, että olemme ajaneet toiseksi viimeiseen ajopäivään ilman sen ihmeempiä vatsaturbulenssejä. Minulla ja Vexillä on ollut pientä viskositeetin laskua, eikä pariin päivään kumpikaan ole uskaltanut pieraista, mutta siinä kaikki. Jarrunapit (imodiumit) ovat pitäneet viskositeettiongelmamme aisoissa.

 Kumpi kuuluu kalustukseen? Alla Jodhpur Fortin tanssijoita. Ei, eivätkä joka päivä paikalla, mutta Intia on erilaisten festivaalien luvattu maa ja nyt menossa Jondpur 'tanssii ja soi' -viikko.

Bikanerissa olemme auringon laskiessa ja hotellimme Bharat Palace löytyy jotakuinkin helposti. Huoneet jees, mutta jostakin syystä monella intialaisella hotellilla on kelpo keittiö, mutta ei ravintolaa. Bikanerin hotellissakin ajatus on syödä huoneissa. Pölyn, nokean ja huutavien äänitorvien keskellä tavaan matkaraamatusta, että jossakin on hiljainen puutarharavintola. Riksat alle ja sinne. Jonkin aikaa olen jo melkein varma, että joudumme jonnekin muualle kuin halusimme riksojen ajaessa kaupungista ulos syvemmälle ja syvemmälle maaseudun pimeytteen. Mutta oli niillä suunta ja päädymme hiljaisuuteen kuutamo ravintolamme päälamppuna. Ruoka on jäälleen hyvää ja sitä on riittävästi. Tänään Murg Masala Tikkaa, jeera riisiä ja vakioksi muodostunutta Garlic Nanina, joka valkosipuli tandoori leipää.

Yes, se on rottaa kaikki mikä näkyy. Ja näitä oli satoja jos ei tuhansia lisää Desnevokin rottatemppelissä! Alla Harri päivystää sokeriruokomehun valmistusprosessia. Rottatemppeli vaati sokeriruokomehut raakana... ;]




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti